Aamulla oli huono olo. Ensin ajattelin, että kyseessä on huonosti nukuttujen öiden ja eilisiltaisten tuplakemujen jälkivaikutus. Sitten alkoivat salamat välähdellä näkökentässä ja pian migreenikipu parkkeerasi itsensä tuttuun paikkaan vasemman silmän taakse. Yritin täsmälääkkeiden puutteessa buranaa, mutta mikään ei enää pysynyt sisällä. Oksensin yli kymmenen kertaa, vesikin tuli ulos saman tien. Valo sattui silmiin. Liikkuminen sattui silmiin.

Lopulta luovutin ja kävin Mehiläisessä hakemassa apua. Sain reseptin, lääkettä ja käskyn käydä neurologilla ensi torstaina. Sekä lääkärintodistuksen, jonka avulla siirsin lentoni tältä päivältä perjantaille (muita vapaita lentoja ei ollut). Olen siis nyt yhä Helsingissä, vaikka minun piti lentää jo kotiin. Aion nukkua, levätä ja lukea kirjastonkirjoja. Sosiaaliseen elämään ei nyt riitä virtaa. Johan sitä tuli tuossa harrastettuakin.