Oppitunnilla opettaja pyysi ulkomaalaisia opiskelijoita siirtymään luokan eteen, jotta hän voisi antaa heille eri materiaalit ja eri tehtävän. Tallustelin siis sinne. Takaani kuului hälinää ja kysymys, "hei mitä varten Tuulikin on sinne menossa?" Opettaja nosti katseensa, naurahti ja sanoi, että "älä sinä Tuuli tänne tule, ethän sinä ole ollut ulkomaalainen enää pitkään aikaan."

Tällaista kai sitten on sopeutuminen.

Muutenkin hyvä mieli. Alan olla enemmän oma itseni, koulussakin. Jengi hyväksyy ja olo on kotoisampi. Lisäksi fototekniikan ope innostui kovasti Shibuya-kuvistani ja sain pyynnön printata ne isoina arvosteluun. Ensi viikolla koulua on vain maanantaina ja tiistaina, perjantaina kun on joulupukkipäivä, ja hommat etenevät suht tahdissa. Töitä on paljon, mutta ei stressiä. Ja parin viikon päästä jo joululoma ja Suomi.