Penkkiurheilun lomassa on kiva tehdä keittiöhommia, niin voi mennä jännää matsia piiloon pahoilla hetkillä. Tuli uudelleenkäsiteltyä ruostunut hiiliteräswokki:
  1. Keitin pari desiä etikkaa ja kaadoin ne wokkiin, kallistelin wokkia, annoin olla muutaman minuutin.
  2. Hinkkasin teräsvillalla päälliruosteet pois. Etikan ansiosta lähtivät helposti.
  3. Pesin wokin miedolla saippualla, kuivasin paperilla ja lopulta kaasuliekillä.
  4. Wokkiin jäi vielä ruskeita tahroja reunoille. Laitoin wokin täyteen vettä, puristin sitruunan mehun veteen ja kuumensin kiehuvaksi. Kaadoin veden pois ja kuivasin wokin kaasuhellalla. Tahrat poistuivat.
  5. Rasvasin wokin sisäpinnan kokonaan gheellä (kirkastettua voita, esim. pähkinäöljykin käy). Kuumensin savuavaksi, annoin jäähtyä, pyyhin ylimääräiset rasvat pois. Kuumensin kiehuvaksi, jäähdytin, pyyhin. Jatketaan, kunnes paperiin ei enää wokkia pyyhkiessä tule väriä.
Wokki on kuin uusi! Tai ei oikeastaan kuin uusi, mutta kuin käytössä ollut kunnon wokki. Sitten kun sen pinta on kokonaan mustunut, voi sitä pitää jo pätevänä pelinä. Siihen mennee vielä aikaa.

Suunnilleen samalla tavalla olen pintakäsitellyt valurautapadan, eli siis öljyämällä ja polttamalla. Lisäksi laitoin alussa siinä vain suht kiinteitä ja öljyä tarvitsevia ruokia. Nykyään se selviää jo sopastakin, kun pintaa on kertynyt. Ja ikinä ei sitten kumpaakaan saa pestä astianpesuaineella! Pesuvaiheessa vain oikein kuumaa vettä, tiskisieni ja kuivaus liekillä.