Tänään opin muutaman kirosanan, mutta niitä en viitsi tähän kirjoittaa. Muita yllättäviä sanoja kuitenkin tuli kurssilla vastaan. Esimerkiksi de mazzel, joka on amsterdamilainen tapa sanoa hei hei. Se tulee jiddishin kautta onnittelusta mazel tov, ja on jäänyt kaupungin puheenparteen. Venetsialainen kurssilainen mainitsi, että heidän puheenparressaan tuo kuulostaa suunnilleen samalta kuin "I will kill you", joten se ei ehkä jäähyväistervehdyksenä ole kaikkialla optimaalinen...
Puolalainen kurssilainen taas mainitsi, että goedemorgenin alkuosa (joka pitää ääntää goeie, kukaan ei sano goede) kuulostaa samalta kuin puolan termi miesten elimille.
Parikin opettajaa on selittänyt, miksi lijk-loppuiset sanat äännetään eri tavalla kuin muut ijk-sanat. Normaalistihan ij äännetään äi, esimerkiksi rijbewijs (ajokortti) äännetään suunnilleen räibeväis. Mutta lijk-loppuisissa sanoissa näin ei tehdä, vaan esimerkiksi natuurlijk äännetäänkin osapuilleen natyyrlök. Tämä kuulemma siksi, että sana lijk tarkoittaa kuollutta ruumista, ja sitä ei siksi ole kiva sanoa.
Esimerkkejä lijk-loppuisista sanoista:
- natuurlijk
- duidelijk
- moeilijk
- hartlijk
- wonderlijk
Muita oppimiani asioita: imperfekti, perfekti, sivulauseen sanajärjestys.
Het is belangrijk dat ik Nederlands leer want ik woon nu in Nederland.
Het is belangrijk dat ik Nederlands leer omdat ik nu in Nederland woon.
Want ja omdat ovat suunnilleen synonyymeja, mutta vain omdat aloittaa sivulauseen. Sivulauseessa verbit viskotaan loppuun.
Perfekti muodostetaan apuverbin kera näin:
hebben/zijn - ge + stam + d/t
Se, tuleeko verbin loppuun d vai t, tarkistetaan taas soft ketchupista. Toki on iso kasa epäsäännöllisiä verbejä, jotka taipuvat toisin, esim.
vertrekken is vertrokken
Se, käytetäänkö hebbeniä vai zijniä, riippuu siitä, mistä on kyse. Hebbeniä käytetään yleensä. Zijniä käytetään, mikäli kyse on muutosta tai suuntaa ilmaisevasta asiasta. Lisäksi zijniä käytetään, jos perfektimuotoon tungettava verbi on zijn. Joskus saman verbin kanssa käytetään toista ja joskus toista. Esimerkiksi "Pyöräilin eilen Rijswijkiin":
Ik ben gisteren naar Rijswijk gefietst.
Tässä käytettiin zijn-apuverbiä, sillä kyseessä on jonnekin suuntautunut pyöräily. Mutta: "Pyöräilin eilen Rijswijkissä":
Ik heb gisteren in Rijswijk gefietst.
Päätän raporttini tältä erää tähän.
Kommentit