Käytiin vanhassa katolisessa kirkossa kuuntelemassa klavikordikonserttia. Meistä tuli hetkellisesti nähtävyys. Väliajalla ihmiset kävivät kyselemässä, mistä olemme ja mistä ilmaannuimme. Ehkä siksi, että olimme noin ainoita alle seitsemänkymppisiä ko. konsertissa, ja varmaan ainoita ei-katolisiakin. No, ihmiset olivat kovin ystävällisiä, ja eräs rotterdamilainen vanha rouva esitteli suomen sanavarastonsa: "Hyvää päivää, kiitos" - kovin erilainen, kuin hollanninkurssini tsekkitytön suomen sanavarasto: "Kippis, iso karhu".

Täällä alkaa olla syksyn tuntua tänään. Eilen R'damissa oli vielä ihan kesää. Rotterdam on muuten mielenkiintoinen kaupunki. Se kosautettiin maan tasalle sodassa, joten se on lähes kokonaan moderni. Käytännössä R'dam siis näyttää siltä kuin Merihaan ja Itä-Pasilan suunnitelleille arkkitehdeille olisi annettu vapaat kädet luoda miljoonakaupunki.

Pitäisi opiskella monikkojen muodostumista. Periaatteessa kai monikko tehdään lykkäämällä sanan loppuun -en. Mutta joissakin tapauksissa pitää myös lisäillä kirjaimia. Ensin otetaan sana, jaetaan se tavuihin, lykätään -en perään ja mietitään ääntämistä:

man      ma|nen

Sanassa man on yksi tavu. Jos siihen lykätään perään -en, on uudessa sanassa kaksi tavua. Niistä ensimmäinen, ma, on avoin tavu, joka siis loppuu vokaaliin. Tämä tarkoittaisi sitä, että se pitäisi ääntää pitkänä äänteenä. Se ei kuitenkaan käy, sillä sanan man ainoa tavu on suljettu tavu, joten sen a äännetään lyhyesti. Monikko pitää periaatteessa ääntää samalla tavalla kuin yksikkö. Joten: on tehtävä jotain tuolle monikkomuodolle jotta se saataisiin ääntymään samalla tavalla. Lisätään siihen n.

man      man|nen

Nyt meillä on kaksitavuinen sana, jonka a äännetään lyhyesti.

Otetaan sitten toinen sana ja tehdään sille samat kuviot:

maan      maa|nen

Nyt meillä on taas kaksitavuinen monikko, jonka ensimmäinen tavu on avoin, eli päättyy vokaaliin. Koska se on avoin ja päättyy vokaaliin, se äännettäisiin pitkästi, vaikka siinä ei olisikaan kahta a-kirjainta peräkkäin. Siksipä toinen a pudotetaan turhana pois:

maan      ma|nen

Lyhyesti sanoen, miehen monikkoon lisätään ännä ja kuun monikko näyttää miehen monikolta.