Pari hollantilaista sanomalehteä ryntäsi "sananvapauden" barrikadeille ja julkaisi Jyllands-Postenin kohua herättäneet Muhammed-pilakuvat. Nyt sitä ollaan taas polleana edistämässä länsimaisia arvoja.

Minusta koko kohu on varsin epäilyttävä. Tietysti on hölmöä vaatia, että Tanskan hallitus panisi vapaan lehdistön aisoihin. Ei Tanskassa, kuten ei muuallakaan EU:ssa (paitsi nyt Italiassa, mutta se nyt onkin toinen juttu) lehdistö ole hallituksen kontrollissa. On myös toki kamalaa, että nyt eurooppalaiset Gazassa ja muualla ovat vaarassa, koska fanaatikot ovat saaneet kohusta tuulta purjeisiinsa.

Mutta on myös epärehellistä väittää, että koko sopassa on kyse sananvapaudesta. Sananvapaus olisi uhattuna, jos Jyllands-Posten joutuisi lähettämään pilakuvat ennakkotarkastukseen ja olisi vaara, että se ei niitä saisi julkaista. Sananvapaus sinänsä ei ole missään EU-maassakaan absoluuttinen; se ei tarkoita, että mitä tahansa saisi sanoa, seurauksista välittämättä. Jos Saksassa tai Itävallassa sanoo julkisesti epäilevänsä holokaustia, voi joutua vankilaan. Jos missä tahansa maassa julkisesti herjaa toista ihmistä, voi saada sakkoja. Eikä jumalaakaan saa joka paikassa mennä pilkkaamaan.

Jyllands-Posten teki päätöksen puhaltaa liekkeihin julkaisemalla hyvin loukkaavia pilakuvia. On syytä miettiä, olisiko samanlaisia kuvia julkaistu, jos niissä olisi ollut päähenkilönä Muhammedin sijaan Jeesus tai Mooses. Tai karikatyyrimuslimin sijasta karikatyyrijuutalainen. Tanskassa, kuten Hollannissakin, on ilmapiiri tällä hetkellä sellainen, että maiden muslimivähemmistöistä tehdään otsikoissa ja poliitikkojen puheissa valtaisaa ongelmaa. Puhutaan integraatiosta ja samalla kaivetaan isoa kuilua valtaväestön ja vähemmistön väliin. Epäluuloisuuden ilmapiirissä Jyllands-Posten on varmastikin saanut pilapiirroskohulla myyntilukunsa nousuun. Nyt tarvitaankin enää joku tasapainoton fanaatikko aseen kanssa ja uusi väärinkäsitetyn sananvapauden marttyyri on valmis, Theo van Goghin tyyliin.