Kirjallisuuden Nobel meni oikeaan paikkaan. Doris Lessing on terävä, tarkkanäköinen ja kaikin puolin rankka täti. BBC:llä näytettiin eilen pätkää, jossa reportterit päivystivät Lessingin oven ulkopuolella odottamassa nobelistia kotiin kaupasta. Lessing saapui, ihmetteli vähän aikaa, ja kysyi häntä taukoamatta räpsiviltä valokuvaajilta, että "mitä te oikein kuvaatte?" "Teitä." "Miksi?" "Olette voittanut Nobelin palkinnon".

Lessing tuhahti ja jatkoi matkaansa kotiovelleen, vastaten kuitenkin mennessään vielä "miltä nyt tuntuu" -kysymykseen: "I've won all the prizes in Europe, every bloody one. I'm delighted to win them all, the whole lot. It's a royal flush."

Tädillä on asennetta.

Lessing on muuten vasta 11. nainen, joka voittaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Samalla hän taitaa olla vanhin palkittu, kohta 88-vuotias. Viimeisin teos ilmestyi tänä vuonna.

Uudelleenlukisikohan sitä seuraavaksi Shikasta-sarjan vai The Fifth Childin?

Kunhan nyt olisi joskus tarpeeksi hereillä lukeakseen jotain. Olen ajautunut unettomuuskierteeseen. Jos aamulla aikaisin on herätyskello soimassa, en saa unta. Viime yönä kuuntelin jokikisen kellonlyömän aamuseitsemään asti, ja sitten olikin jo aika nousta sängystä. Olen kehittänyt itselleni stressin heräämisestä, ja tämä stressi sitten estää nukkumisen. Ei kovin fiksua, mutta minkäs teet.

Kellonlyömistä puheenollen: Nieuwe Kerkin kellot ovat soittaneet samaa sävelmää (15 minuutin välein) maaliskuusta asti. Täällä menis kohta hermo.