Ensin disklaimeri: olen tosiaan asunut täällä vasta kolmisen kuukautta,
ja elämänmenosta menee varmaan suurin osa vielä pitkän aikaa yli
hilseen. Lisäksi mainittakoon, että vaikka taas blogaan ongelmista,
viihdyn silti tälläkin hetkellä täällä vinhan hyvin.
Otsikko on Volkskrantin viikonloppuliitteen artikkelista, jossa
haastateltiin Hollannissa asuvia ulkomaalaisia. Samanlaisia artikkeleja
on viime aikoina ilmestynyt muuallakin, varsinkin toki expat-mediassa,
eli ulkkareiden omissa julkaisuissa. Yleisesti ottaen artikkeleissa
puhutaan siitä, kuinka ulkomaalaiset eivät enää viihdy Alankomaissa.
Ongelmiksi muodostuvat todella monimutkainen byrokratia, kehno ja
kallis terveydenhoito, erittäin kallis ja hankalasti järjestyvä
lastenhoito sekä lisäksi oikeiden hollantilaisten asenteet ulkkareita
kohtaan. Ennen piti olla suvaitsevainen, mutta viime vuosina on alkanut
olla oikein sanoa mielipiteensä maahanmuuttajistakin yhtä
suorasukaisesti kuin muistakin asioista. Ja kyllä niitä mielipiteitä
moni sitten saakin kuulla, varsinkin jos ihonväri on muuta kuin
valkoinen.
Itselläni ei ole kuitenkaan ikäviä kokemuksia kuin
byrokratiasta. No, kerran yksi vanha mies mutisi tuohtuneena jotain
'allochtoneneista' eli maahanmuuttajista, kun en osannut vastata
hänelle hollanniksi. Mutta muuten ihmiset vaikuttavat olevan kovin
ystävällisiä, ja virastotalossa jopa tarjottiin kahvia, kun menimme
oleskelulupapapereita täyttämään. Mediassa kuitenkin tuntuu olevan
jatkuvasti juttua hollantilaisten ja ulkkareiden kiristyneistä
väleistä, ja varsinkin terrorismista, ja varsinkin muslimisellaisesta.
En usko, että meitä EU:n sisäisiä varsinaisina ulkkareina pidetäänkään,
joten saamme varmaan paljon anteeksi.
Noihin muihin
artikkelissa mainittuihin asioihin on kuitenkin tullut hieman jo
törmättyä. Tuttavaperheet, joilla on lapsia, ovat aika ongelmissa, kun
lastenhoito on vähän hemmetin kallista. Kouluun mennään jo pienestä
pitäen, mutta kesken koulupäivän käydään kotona syömässä, täällä kun ei
ole kouluruokailua. Onkin yleistä, että nainen on kotona, kun lapset
ovat pieniä. Jostain luin, että lapsiperheistä vain 6% on sellaisia,
joissa molemmat vanhemmat ovat kokopäivätöissä.
Terveydenhoito on kuulemma joskus ollut tosi hyvä. Nykyinen
sairasvakuutussysteemi on aika hankala, ja kallis. Olen kuullut, että
on myös varsin hankalaa saada huisarts eli omalääkäri lähettämään
eteenpäin, vaikka potilaalla olisikin tutkimusta vaativia vaivoja.
Jotkut kuulemma käyvät Ranskassa lääkärissä.
Nuo kaksi
ylläkuvattua ongelmaa koskevat toki sekä hollantilaisia että muita
täällä asuvia. Maahanmuuttajilla vain on yleensä kokemusta muista
maista, joissa tilanne voi olla parempi. Kun tähän lisätään se, että
Hollannissa verotus vaikuttaa olevan varsin kova, ei ole ihme, jos
kansainvälisissä töissä olevat ulkkarit haluavat mieluummin muualle.
Aloinkin ihmetellä, että mihin ne veroeurot täällä oikein menevät.
Julkiseen liikenteeseen varmaan aikamoinen osa, se kun on oikein hyvin
järjestetty. H. kaivoi netistä budjettitietoja, ja siellä pisti silmään
vuosittaiset suuret lisäpanostukset terrorismin vastaiseen taisteluun.
Niinpä tietysti.
Vaan enpä tiedä. Samaan suuntaan ollaan menossa kai koko EU:ssa,
kun julkista sektoria pyritään supistamaan ja palveluja yksityistämään.
Ehkä meillä kohta Suomessakin on uusi uljas terveydenhuoltojärjestelmä,
jossa asiakas saa ihan itse valita, mille yhtiölle maksaa satoja euroja
kuussa - se on sitä yksilönvapautta.
sunnuntai, 13. marraskuu 2005
Kommentit