Ensin disklaimeri: olen tosiaan asunut täällä vasta kolmisen kuukautta, ja elämänmenosta menee varmaan suurin osa vielä pitkän aikaa yli hilseen. Lisäksi mainittakoon, että vaikka taas blogaan ongelmista, viihdyn silti tälläkin hetkellä täällä vinhan hyvin.

Otsikko on Volkskrantin viikonloppuliitteen artikkelista, jossa haastateltiin Hollannissa asuvia ulkomaalaisia. Samanlaisia artikkeleja on viime aikoina ilmestynyt muuallakin, varsinkin toki expat-mediassa, eli ulkkareiden omissa julkaisuissa. Yleisesti ottaen artikkeleissa puhutaan siitä, kuinka ulkomaalaiset eivät enää viihdy Alankomaissa. Ongelmiksi muodostuvat todella monimutkainen byrokratia, kehno ja kallis terveydenhoito, erittäin kallis ja hankalasti järjestyvä lastenhoito sekä lisäksi oikeiden hollantilaisten asenteet ulkkareita kohtaan. Ennen piti olla suvaitsevainen, mutta viime vuosina on alkanut olla oikein sanoa mielipiteensä maahanmuuttajistakin yhtä suorasukaisesti kuin muistakin asioista. Ja kyllä niitä mielipiteitä moni sitten saakin kuulla, varsinkin jos ihonväri on muuta kuin valkoinen.

Itselläni ei ole kuitenkaan ikäviä kokemuksia kuin byrokratiasta. No, kerran yksi vanha mies mutisi tuohtuneena jotain 'allochtoneneista' eli maahanmuuttajista, kun en osannut vastata hänelle hollanniksi. Mutta muuten ihmiset vaikuttavat olevan kovin ystävällisiä, ja virastotalossa jopa tarjottiin kahvia, kun menimme oleskelulupapapereita täyttämään. Mediassa kuitenkin tuntuu olevan jatkuvasti juttua hollantilaisten ja ulkkareiden kiristyneistä väleistä, ja varsinkin terrorismista, ja varsinkin muslimisellaisesta. En usko, että meitä EU:n sisäisiä varsinaisina ulkkareina pidetäänkään, joten saamme varmaan paljon anteeksi.

Noihin muihin artikkelissa mainittuihin asioihin on kuitenkin tullut hieman jo törmättyä. Tuttavaperheet, joilla on lapsia, ovat aika ongelmissa, kun lastenhoito on vähän hemmetin kallista. Kouluun mennään jo pienestä pitäen, mutta kesken koulupäivän käydään kotona syömässä, täällä kun ei ole kouluruokailua. Onkin yleistä, että nainen on kotona, kun lapset ovat pieniä. Jostain luin, että lapsiperheistä vain 6% on sellaisia, joissa molemmat vanhemmat ovat kokopäivätöissä.

Terveydenhoito on kuulemma joskus ollut tosi hyvä. Nykyinen sairasvakuutussysteemi on aika hankala, ja kallis. Olen kuullut, että on myös varsin hankalaa saada huisarts eli omalääkäri lähettämään eteenpäin, vaikka potilaalla olisikin tutkimusta vaativia vaivoja. Jotkut kuulemma käyvät Ranskassa lääkärissä.

Nuo kaksi ylläkuvattua ongelmaa koskevat toki sekä hollantilaisia että muita täällä asuvia. Maahanmuuttajilla vain on yleensä kokemusta muista maista, joissa tilanne voi olla parempi. Kun tähän lisätään se, että Hollannissa verotus vaikuttaa olevan varsin kova, ei ole ihme, jos kansainvälisissä töissä olevat ulkkarit haluavat mieluummin muualle.

Aloinkin ihmetellä, että mihin ne veroeurot täällä oikein menevät. Julkiseen liikenteeseen varmaan aikamoinen osa, se kun on oikein hyvin järjestetty. H. kaivoi netistä budjettitietoja, ja siellä pisti silmään vuosittaiset suuret lisäpanostukset terrorismin vastaiseen taisteluun. Niinpä tietysti.

Vaan enpä tiedä. Samaan suuntaan ollaan menossa kai koko EU:ssa, kun julkista sektoria pyritään supistamaan ja palveluja yksityistämään. Ehkä meillä kohta Suomessakin on uusi uljas terveydenhuoltojärjestelmä, jossa asiakas saa ihan itse valita, mille yhtiölle maksaa satoja euroja kuussa - se on sitä yksilönvapautta.