Asunnonetsiminen on aikamoinen prosessi kotimaassakin, saati sitten kun on tarkoitus muuttaa tuntemattomaan kaupunkiin toiseen maahan. Onneksi saimme heti keväällä kuulla, että apunamme olisi paikallinen asuntokoordinaattori. Otimmekin häneen yhteyttä jo huhti-toukokuun kieppeillä, ja hän kertoi meille, ettei asunnon etsintää kannattaisi tuolloin vielä aloittaa. Niitä elokuussa vapaina olevia kämppiä kun ei silloin vielä olisi edes markkinoilla. Annoimme kuitenkin perustiedot siitä, minkälaista kotia olemme etsimässä: mielellään kaksio, osittain kalustettuna (mikä tarkoittaa Hollannissa sitä, että jääkaappi, liesi ja lattiamateriaalit löytyvät), lähellä yliopistoa.
Kesäkuun alussa koordinaattori sanoi, että alkaa ihan kohta etsiä meille asuntoa. Sen jälkeen tulikin vain rauhoittelevia vastauksia sähköposteihin: kyllä se asunto löytyy, ei mitään hätää. Olemme hoputelleet muutaman kerran. Nyt sitten onkin jo heinäkuu, ja asunto pitäisi olla meillä ensi kuussa. Tähän mennessä koordinaattori on löytänyt meille yhden potentiaalisen kodin, josta hän kuulemma EI tiedä seuraavia seikkoja:
- Koko
- Hinta
- Sijainti
- Huonemäärä
- Vuokrasopimuksen pituus
- Kunto
- Lämmitysjärjestelmä
Turha kai sanoakaan, että alkaa vähitellen jo ahdistaa. Olenkin nyt kaivellut netistä asunnonvälittäjien sivuja, ja löytänyt joitakin potentiaalisia vuokrauskohteita. Ongelma vain, että melkein aina kun soittaa jostakin tällaisesta tapauksesta, kuulee sen menneen vuokralle ajat sitten. Miksi ihmeessä niitä pitää sitten siellä verkossa yhä roikottaa?
Kommentit