Pitäisi tänä viikonloppuna kuvata studiossa kananmunaa ilman varjoa ja varjon kanssa ja H:ta maitolasin kanssa. Lisäksi pitäisi kirjoittaa yksi juttu maanantain kunst- en fotografiegeschiedenis en -beschouwing -tunnille (jostain syystä kutsumme ko. oppiainetta nimellä kfb), printata 10x15 -koossa yksi kuva fotointro-opettajalle, valita yksi mielenkiintoinen kuva kuva-analyysia varten, ottaa kasapäin hipshotteja* ja lukea vielä 250 sivua taloushistoriaa.

Perjantaina piirsimme toisistamme portretteja lyijärillä ja hiilellä. Hämmästyttävän rentouttavaa, ajatukset tyhjenivät päästä ja keskityin vain katsomaan ja piirtämään. Ei nyhertäen vaan rennosti ja laajasti. Ei siitä ehkä näköistä kuvaa tullut kuitenkaan. En ole pahemmin mallista piirtämistä ennen harjoitellut. (Oma muotokuvani taas näytti monen mielestä possunkärsäiseltä Harry Potterilta; työparini sanoi, että sori.)

* Perjantaina opettajalle näyttämistäni neljästä hipshotista ei kelvannut yksikään. Suhtautumiseni tähän epäonnistumiseen oli vähän kumma; innostuin kovasti, sillä varmistuin siitä, että koulussa pidetään rima korkealla ja potkitaan oppilaita eteenpäin. Keskinkertaisia kuviahan ne tosiaan olivatkin.