Kolmas kuvauspäivä merimieskirkon tiimoilta. Tällä kertaa itse kirkolla.

Finsekerk

Vähän pieneksihän nuo kuvat tuossa kollaasissa menevät.

Vä-syt-tää. Iso essee torstaiksi kirjoitettavana, mutta taidan silti mennä huomenna rannallekin. Tiedä, vaikka nämä helteet menisivät kohta ohi. Pitää vain valita rantalukeminen, kirkon kirjastolta nappaamani Mankell loppui jo.

Juteltiin joskus äidin kanssa Mankellin kirjoitustyylistä ja sen jälkeen siihen onkin aina kiinnittänyt huomiota. "Wallander meni vessaan. Hän tuli ulos. Hän käveli ulos ulko-ovesta. Hän avasi auton oven. Hän istui autoon. Hän käynnisti auton. Hän ajoi kotiin Mariegatanille." ja niin edespäin, eikä tuossa ole edes ihan kauheasti liioiteltu.

Tyylin lisäksi tökkii jatkuva päivittely: hui kauheaa, kuinka tällaista voikaan tapahtua ihanassa Ruotsissa, missä kesäkin on niin kaunis. Ja silti joka Wallanderissa on uusi psyko tai sarjamurhaaja tai kansainvälinen rikosliiga. Luulisi, että Ystad olisi jo moiseen tottunut, kun kerran siellä pistetään väkeä kylmäksi omaperäisillä tavoilla alvariinsa. Ehkä kuitenkin vielä vähemmän, kuin neiti Marplen pienessä, hiljaisessa englantilaiskylässä.