Ilmoitan vaan, että mä en ny jaksa. Sama juliste (joka on vienyt jo varsin ison kaksinumeroisen luvun työtunteja) joka oli keskiviikkona fantastinen ja selkeä ja hyvä oli tänään täysin samojen setien mielestä lukukelvoton ja epämääräinen. En siis ollut muuttanut mitään, mutta näemmä se jotenkin onnistui keskenään huonontumaan tuossa. Takaisin julistesorvin ääreen, mutta ei tasan tänään, koska mä en nyt vaan jaksa.

Tympii.

Koetan nostaa mielialaa ajattelemalla, että neljän viikon päästä on juhannusaatto. Neljän viikon päästä istun laiturilla pesemässä uusia perunoita järvivedessä. Tai varmaan itse asiassa tähän aikaan olen jo saunassa kavereiden kanssa. On kesäilta ja edessä valoisa kesäyö ja vieressä järvi ja metsä ja toisella puolella järveä näkyy kohta kokko. Ilma tuoksuu kesältä ja nuotiolta ja saunalta ja puhtaalta. Ympäriltä kuuluu ystävien puhetta ja naurua. Lokinpoikaset asuvat ehkä taas saunan katolla ja se hirmuinen hauki laiturin alla.

Ihan kohta. Enää neljä viikkoa.