Tijgertijd

Eilen kävimme katsomassa Kore-eda Hirokazun elokuvan nimeltä Hana yori mo naho. Elokuva kertoi nuoresta samuraista, joka ei osannut taistella. Miekkailun ja kostoretkien sijaan hän opetti lapsia lukemaan ja koetti päästä kostamasta isänsä surmaa. Filmi ravisteli samuraimyyttiä ja siihen sisältyvää martyrokratiaa oikein urakalla, sekä pohdiskelevasti että välillä hyvinkin överiksi menevän huumorin keinoin. Katsomisen arvoinen leffa, kaikin puolin! (Eikä vähiten siksi, että pääosaa esittäneen Okada Junichin voisi laittaa elävänä pulloon.. :-p )

Leffan jälkeen kävimme sushibaarissa liukuhihnan äärellä ja illalla vielä Trappistenlokaalissa pelaamassa noppaa.

Huomenna saapuu viikonlopuksi yllätysvieras, vanha ystäväni Roope. Loistavaa! Syksyn vierassuman jälkeen ei ole kukaan käynytkään.