Räkätauti yrittää taas hyökätä kimppuun. Ei voi olla totta. Näemmä elämäämme täällä kuuluu yksi flunssa kuussa. Meillä ei tunnu olevan Hollannin pöpöille lainkaan vastustuskykyä, vieläkään. Syömme vitamiineja, nukumme (yleensä) tarpeeksi, liikumme ulkonakin joskus. Mikä tässä mättää?

Nyt vielä harmittaa, että meni hauska nakitus ohi, kun en uskalla lupautua, jos tämä tästä vaikka pahemmaksi muuttuu. Merimieskirkolta soitettiin, että tarvitsisivat haagilaiseen keskikouluun ihkaelävän suomalaisen torstaiksi. Heillä on siellä joku Euroopan eri maita kuvaava näyttely, ja eri maiden edustajia mukana. Suomalainen joutui perumaan, ja minua pyydettiin korvaajaksi. Olisi ollut kiva mennä edustamaan hollantilapsille prototyyppisuomalaista. Olisivat tästä lähin luulleet, että tyyppisuomalainen on tosi tumma ja pieni.

No, pastori menee sitten ihan itse.