Huomasin, että keilaillessa tarvitaan lihaksia, tai ainakin joku syy siihen täytyy olla, että tänään ovat lihakset kipeinä. Tein pari kaatoa ja monta ränniheittoa. Kivaa oli. Illallisruokakin oli erinomaista, söin jotain palestiinalais-libanonilaista alkuruokaa ja kreikkalaista pääruokaa. Illan edetessä meidän pöytämme taisi olla ainoa, jossa ei polteltu vesipiippua.

Puhuimme hetken politiikkaakin, ja olin hieman yllättynyt, kun kahdeksan hengen pöytäseurueestamme vain kolme tiesi Hollannin pääministerin nimen. Sitten muistin taas tajuta, että kaikki eivät voi olla kiinnostuneita samoista asioista kuin minä.

Jatkoille menimme englantilaiseen pubiin, jossa oli kallis olut ja musiikki aivan liian kovalla. En jaksanut kauaa, vaan lähdin hyvissä ajoin kotia kohti. Ainakin niin kuvittelin, mutta raitiovaunut ja bussit olivatkin jo lopettaneet yöltä. Otin sitten taksin Delftiin asti - virhe! hirveän kallista, olisi pitänyt matkustaa Haag Centraalille ja mennä sieltä junalla. Keskustelimme irakilaisen taksikuskin kanssa Irakista, arabian kielestä, Ciscon raudasta, softapalomuureista, maahanmuuttajan alkuvaikeuksista ja Norjasta.

Edit: Ai niin, vielä pubissa ollessani juttelimme elokuvasta Paha maa, joka pyörii nyt elokuvateattereissa Hollannissa. Leffahan on varmasti ihan hieno ja hyvin tehty, ja takuulla vaikuttava, mutta.. Elokuvahan on jaettu episodeihin, joiden nimet ovat työttömyys, viina, kirves, perhe, lumihanki, poliisi. viimeinen erhe. Siinä elokuvassa näyttää olevan ikuinen hyhmäinen marraskuu, ja kaikilla paha olla. Sen elokuvan Suomea minulla ei ole yhtään ikävä. Sen elokuvan Suomesta olen mielelläni 1500 kilometrin päässä. Expattina varaan itselleni oikeuden ajatella vain sitä Suomea, jossa on kesäkuu ja valoisat yöt, tai sitten sitä, jossa joulurauha julistetaan parvekkeelta. Jooko?