Vieläkään ei olla päästy 10 asteen paremmalle puolelle. Eilen fillaroidessa erään nuoren miehen 5-vuotissynttäreille piti laittaa hanskat käteen ja takki kiinni, sillä navakka tuuli ja vihmova sade tekevät ilmasta vielä kylmemmän. Olen kuitenkin varmaan hieman karaistunut; Suomessa ei olisi tullut mieleenkään polkea pyörällä kilometrikaupalla tuossa säässä. Viikonlopuksi pitäisi lämmetä, mutta silloin emme edes ole Hollannissa.

Turistit ovat palanneet Delftiin, mikäli koskaan kunnolla lähtivätkään. Eilen lauma ranskalaisia koululaisia otti innolla kuvia coffee shopista kulman takana. Sisällä istuvat ja polttelevat asiakkaat eivät näyttäneet tyytyväisiltä. Muutama päivä sitten päädyin itse kuviin, kun poljin torin poikki. Lauma eläkeläisiä luuli varmaankin ikuistavansa aitohollantilaisen polkupyöräilijän. Eräs rouva sanoi minulle saksaksi, että voitte sitten tulla valokuvaamaan meitä Muncheniin. Hymyilin, ja olin juuri vastaamassa jotain, kunnes katseeni kohdistui tädin turkkiin. Maailman kammottavin takki - pikkueläinten häntien lisäksi siinä roikkui pieniä tassuja! Nyökkäsin ja poljin pois.

Huomenna on viimeinen cursus twee:n tunti. Maanantaina jo syötiin Berthan tekemää kakkua, ja huomenna on tarkoitus kukittaa opettaja ja mennä tunnin jälkeen pubiin. Saan lainaksi materiaalia NT2-examenia varten. Kurssia tulee kyllä ikävä. Olemme sopineet ydinporukan kanssa, että pyrimme tapaamaan kerran viikossa, mutta saa nähdä, onnistuuko.

Suomen verottajakin lähestyi esitäytetyllä veroilmoituslapulla. Toista tuhatta euroa palautusta tulossa. Niin pitikin, maksoin viime vuonna liikaa veroa, kun en tienannutkaan kuin kahdeksana kuukautena palkkaa.