Hollannikkaat osaavat kyllä englantia, mutta vääntävät sitä usein kummalliseen muotoon. Tähän kerään dunglismeja sitä mukaa, kun mieleen tulee.

"I will learn that to you today."
- taidehistorian opettajamme. Hollannissa leren tarkoittaa sekä oppimista että opettamista.

"Doesn't mind."
- kuka tahansa, tarkoittaa "It doesn't matter" tai "I don't mind", kumpi milloinkin.

"We will do that eventually."
- tarkoittaa että ehkä teemme jotain, eli  eventueel tarkoittaa mahdollisesti, ei lopulta.

"I took it from the sky."
- luokkakaveri valitsi satunnaisen luvun, uit de lucht gegrepen.

Palasimme Pariisista illalla, pariisinpolkkaa kuvien kera myöhemmin. Mutta sitä ennen: NT2 II-tulokset tulivat.

lezen        582
luisteren   553
schrijven   558
spreken    501

500 pistettä tai enemmän on läpi. Eli minulle saapuu postissa kohtapuoliin hollannin kielen diplomi. Puhuminenkin meni pisteellä läpi! Vaikka itse sanonkin, niin on kohtuullisen kova juttu - ainakin minulle - saada NT2 ekalla läpi vain vuoden asumisen jälkeen. Kemutan loppuvuoden. Ainakin.

Van Dale -sanakirjan uusimmassa painoksessa on 3650 uutta sanaa. Esimerkkejä uusista sanoista ovat breezersletje, tomtommen ja asobak. Breezersletje tarkoittaa breezer-hutsua, eli tyyppiä, joka vaihtaa viunaa sukupuolisiin palveluksiin. Tomtommen taas on sitä, kun suunnistetaan autoillessa satelliittipaikantimen avulla. Asobak on SUV eli sports utility vehicle eli sellainen sairaan iso ja kömpelö bensasyöppö - sana tarkoittaakin epäsosiaalista autoa.

Sanakirja pysyy ajan hermoilla!

De West-Gothen zijn de gothen van het westen; de gothen van het oosten zijn de Oost-Gothen; maar de gothen van het westen wonen in het oosten en de van het oosten in het westen. Begrijp je?

Appivanhemmat ovat hollanniksi schoonouders, appi schoonvader ja anoppi schoonmoeder. Schoon tarkoittaa puhdasta. Mikähän tässäkin on takana? Eivätkö ne omat vanhemmat sitten ole puhtaita, vai mistä on kyse? En ole saanut selville.

Joka tapauksessa, pitää tästä kohta lähteä Schipholiin appea ja anoppia vastaan. Edessä siis pari päivää kotiseututurismia.

Edit: appivanhemmat tulivat, mutta laukkunsa jäi Helsinkiin. Saapa nähdä, ehtiikö kassi tämän viikonloppumatkan aikana perille.

Cursus 2 lähenee loppuaan, on enää kaksi luentoa jäljellä. Kieliopin hankalinta kohtaa opiskellaan, eli er-sanan käyttöä. Er on monikäyttöinen sana, jolla ei ole suoraa käännöstä. Sitä käytetään ainakin viidellä eri tavalla:

1. Verwijzen naar plaats, esim Woon je al lang in Delft? Ja, ik ben er namelijk geboren. Tässä er viittaa Delftiin.
2. Verwijzen: er + prepositie, esim Waar zouden mijn handschoenen toch kunnen zijn? Volgens mij zit je erop. Tässä er viittaa hanskoihin ja on yhdistetty prepositioon op.
3. Verwijzen: er + telwoord, esim. Heb jij kinderen? Ja, ik heb er drie. Tässä er viittaa lapsiin, eli "minulla on niitä kolme".
4. Er in combinatie met een onbepaald subject, esim Is er nog melk? Tämä toimii hieman kuten englannissa there: "is there any milk?"
5. Er in een passieve zin zonder subject, esim. Werd er nog gedanst? Tämä kääntyisi suunnilleen "tanssittiinko?"

Ensi viikon torstaina on kurssi kakkosen viimeinen kerta, ja sen jälkeen olemme omillamme syyskuuhun asti. Vasta silloin alkaa kurssi kolme. Mietin, josko menisin jatkamaan Mondriaanin tunneille, vai luotanko siihen, että saan itseopiskeltua tarpeeksi jämptisti ennen NT2 II -koetta. Opettaja on vakuuttunut, että pystyn kyllä siihen, mutta itse en ole niinkään varma. Saan onneksi materiaalia lainaksi. Yksi mahdollisuus on myös perustaa pieni ryhmä ja palkata yksityisopettaja (tämä on houkutteleva vaihtoehto joillekin, sillä Mondriaanin kurssit vaativat kunnossa olevat paperit..) Valitettavasti vain kiva ja hyvä opettajamme siirtyy kirjakauppa Huyserin johtajaksi ja lopettaa opetushommat. Lupasi tosin käydä meidän kanssamme välillä kaffella tai oluella juttelemassa hollanniksi.

Tänään piti pitää esitelmä Suomesta hollanniksi. Hermoilin, mutta onnistuin hyvin, opettaja kehui vuolassanaisesti (mikä oli yllätys, koska muita ei ole noin kehuttu) ja löysi vain pari virhettä.

• de bevolkingsdichtheid is laag eikä klein
• menige mensen hebben een klein tweede huisje op het platteland, ei in het platteland

Kurssilaiset kyselivät suunnilleen sellaisia asioita kuin etukäteen kuvittelinkin.

• mitä kaipaat eniten kotimaasta (ihmisiä ja pinnanmuotoja)
• millaisia ovat suomalaiset verrattuna hollantilaisiin (aika hiljaisia)
• mihin Hollannissa oli alussa vaikeinta tottua (siihen, ettei missään ole luontoa)
• menevätkö miehet ja naiset tosiaan yhdessä nakuina saunaan (joskus, usein perhepiirissä, ja joskus muutenkin. Eivät kaikki)
• miten ihmiset selviävät kovasta pakkasesta, ja pitääkö mennä töihin, jos on -20 (toki pitää, silloin kerrospukeudutaan ja valitetaan paljon)
• miksi suomalaiset tykkäävät metallimusiikista (ei aavistustakaan)

Tulipahan puhuttua. Nyt kun vielä pääsisi niistäkin tilanteista, joissa periaatteessa osaisi sanoa jotain, mutta menee lukkoon, eivätkä oikeat sanat vain tule tarpeeksi nopeasti mieleen. Seuraava kielellinen harjoitus onkin vakavammanluonteinen, sillä tällä viikolla pitäisi täyttää veroilmoitukset. Monisivuiset. Hollanninkieliset.