Ja mä ihmettelen näiden nuorina itseltään hengen ottaneiden kohdalla tätä: miten he malttavat? Eikö heitä kiinnosta, mitä seuraavaksi tapahtuisi? Minä en osaa jättää edes kirjaa tai leffaa kesken, saati elämää..
(Tiedän, tämä kommentti kertoo siitä, kuinka en osaa eläytyä vakavasti masentuneiden ystävieni mielenmaisemaan. Mutta kun en ihan oikeasti osaa.)
he kirjoitti 25.07.2010 - 17:25
Voi ei... Otan osaa. Vanhojen ihmisten kohdalla kuolema on helpompi hyväksyä, vaikka ikävä jääkin.
Anonyymi kirjoitti 25.07.2010 - 20:16
Kuka on M.R, olenkohan missannut jotain, vaikka luen uskollisesti blogiasi Tuuli ;)?
Välillä tuntuu että ihmiset masentuvat ihan liian pienistä nykyään.
Belge
Tuuli kirjoitti 25.07.2010 - 23:50
Ihminen jonka joskus tunsin ja jonka koko nimeä en tähän viitsi laittaa, kun en tiedä onko tieto kiirinyt joka paikkaan minne pitäisi.
(Tiedän, tämä kommentti kertoo siitä, kuinka en osaa eläytyä vakavasti masentuneiden ystävieni mielenmaisemaan. Mutta kun en ihan oikeasti osaa.)
Välillä tuntuu että ihmiset masentuvat ihan liian pienistä nykyään.
Belge