Tänään olivat yö ja päivä samanpituiset koko pallolla. Kevät on kai sitten virallisesti täällä. Auringonpaiste ja kirkkaat, kylmät yöt jatkuvat. Hyvä niin, huomenna on taas loistava sauma bongata International Space Station, kun se huristaa ylitsemme klo 20:20 maissa ja loistaa kirkkaudella -2.4.

Pidin koulussa esitelmän paparazzeista. Suomessa opiskellessa esitelmät olivat nopeita ja hermostuneita tilaisuuksia. Oliko kysymyksiä -heittoon ei koskaan saanut mitään vastausta. Täällä 15 minuutin esitelmä kestääkin puoli tuntia, kun kaikilla on niin kovasti sanottavaa joka väliin. Maar... Ik ben niet met je eens.. Volgens mij.. Het is toch zo dat.. Misschien wel, maar.. Mijn opinie is dat.. Dat geloof ik niet.. Waarom zou het zo zijn.. Maar wat is jou bedoeling...

Oikeastaan mukavampaa näin.

H tuli hakemaan minut fototekniikan tunnilta ja ilahdutti Fleurin, joka hyväsydämisenä ihmisenä vilpittömästi onnellistui puolestani, kun minulla on viimein mies taas käymässä kotona. Kävimme Wah Nam Hong Supermarketissa ostamassa peruselintarvikkeita ja illalla vielä etsimässä H:lle juoksulenkkarit ja minulle Adobe Flashin oppikirjan.

Illalla huolestuin eräästä paikallisesta hollantilaisesta kaveristani, jonka exä uhkailee häntä. Lupasin toimia tukena tarvittaessa. Ei minusta taitaisi kovasti käytännön apua tässä tilanteessa olla, mutta ehkä ulkopuoliselle - joka ei todellakaan tunne toista osapuolta - voi olla helpompi tilannetta vuodattaa.

Huomenna voisi pitää muutaman tunnin ihan vapaata. Maanantaina foto autonoomin ja foto documentairin väliarvostelut, joten sunnuntaiksi riittää ihan tarpeeksi hommia. Opettajat ovat viime aikoina suhtautuneet minuun hyvin kannustavasti ja varovasti ja kaappaavat minua koko ajan kainaloon; aika muutos entisestä. Mitähän siellä opettajankokouksessa oikein on minusta puhuttu.